PESSI ja illuusio

PESSI on tutkivan oppimiseen malliin kehittelemäni täsmentävä kuvaus:
P=prosessi - aika, vaiheet, ankkuroinnit
E=emootiot, yksilö, ryhmä
S=sosiaalinen, ryhmädynamiikka
S=sisältö, substanssi, kognitio
I=instituutio, koulu, kurssi, opettaja.

PESSI muodostaa kontekstin, jossa oppiminen aloitetaan ja toteuteaan, mutta illuusio syntyy prosessin jälkeen: onko saavutettu "tuotos" I:n tavoitteiden mukainen.

Viides sääty ja ihmiskoneet

Muuan insinööri väitti kerran, että kuka tahansa voi olla filosofi, mutta kuka tahansa ei voi olla insinööri. Tuohan pitää tietysti paikkansa insinööriaivoilla ajateltuna, mutta kun sellaisia aivoja ei ole niin, pitänee tyytyä ajattelemaan omillaan. Myös Aristoteles taisi sanoa,että kaikki ihmiset ovat filosofeja ja tässä mielessä myös kaikki insinöörit, sikäli kun ovat ihmisiä, ovat filosofeja. Mutta eivätkö kaikki ihmiset ole myös insinöörejä?

Insinöörin nimike on usein vulgaarietymologisissa esityksissä johdettu englannin sanasta engine ’kone’, johon olisi lisätty tekijäpääte -er. Näyttäisi kuitenkin siltä, että näkemys on virheellinen. Todennäköisimpänä pidetään sitä, että nimike on johdettu latinan sanasta genie ’nero’ ja viittaa ensimmäisten insinöörien, linnoitusten ja piirityskoneiden rakentajien, oivaltavaan kykyyn.

Insinööreillä tarkoitettiin useimmissa länsimaiden armeijoissa linnoittamiseen, siltojen rakentamiseen ja räjäytystöihin erikoistuneita joukkoja, joita nykyään kutsutaan Suomessa saksalaiseen tapaan pioneereiksi (ranskassa vanh. sapoeur ’sapööri’). Ruotsissa diplomi-insinöörejä kutsutaankin siviili-insinööreiksi (civilingenjör) erotukseksi varsinaisista (sotilas-)insinööreistä. Englannin kielessä civil engineer merkitsee tie- ja vesirakentamista sekä kunnallistekniikkaa suunnittelevaa insinööriä, mutta etymologia on sama. (Wikipedia 5.5.2009, Insinööri)

Ja aivan kuten jokainen lapsi harrastaa vesirakentamista, leikkii maalla ja vedellä, jokainen ihminen kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan ojankaivuuta, rakentamaan majoja, siltoja ja jopa koneita. Tuloksetkin ovat usein yhtä hyviä kuin insinöörien tuottama filosofia.

Mutta koneiden ja tekniikan filosofia on tärkeä aihe jota ei kannata jätää pelkästään harrastelijoille: Topi Heikkerö on kirjoittanut Tekniikka ja etiikka. Johdatus teoriaan ja käytäntöön (TEK, Helsinki 2009) -nimisen kirjan. Heikkerö on teologi ja filosofi, joka valmistelee väitöskirjaa aiheesta. Karl-Erik Michelsen puolestaan julkaisi kymmenen vuotta sitten kirjan Viides sääty. Insinöörit suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös Timo Airaksinen on pohtinut Ihmiskoneen tulevaisuutta (WSOY, Helsinki 2006).

Aineistoa siis on yllin kyllin - ja kokemusta koneista ja tekniikasta. Jonkin verran myös insinööreistä ja filosofeista. Mutta mihin insinöörit sijoittuvat runoilijoiden, filosofien ja fyysikoiden kolmijaossa?

Kojootti ja apinamieli

Olisiko syytä sytyttää soihtu uudelleen?

Vai perustaa uusi "Kojootti" tai "Apinamieli"? Vai peräti Gnosis?

"Kojootti käyttää tilanteet tarkoin hyväkseen ja syö kaikkea, mitä vain kiinni saa." (Wikipedia)

Kojootti on uuden blogini nimi, jos sen aloitan. Nyt kirjoitan vain tähän ideaa: ammatillista kirjallisuutta syöksyy läpi käsien runsaasti - usein jälkiä jättämättä. Ei aivoihin, ajatteluun, puhumattakaan toiminnasta.

Jospa kirjoittaisi niistä blogiin, niin ainakin nimet ja kirjoittajat jäisivät jonnekin hautumaan. Ehkä myös voisi olla vinkiksi muille.

Kollegani Harri K. puhui eilen episteemisestä ja gnosis tiedosta, kykloopeista ja nomadeista. Kojootti-metafora jäi siitä mieleen. Apinamieli taas on Natalia Goldbergin termejä sensuroivasta mielestä Se tuli eteen (uudestaan) Marja-Riitta Vainikkalan&Marja-Liisa Kaltilan kirjassa Sanasta kuvaksi, kuvasta sanaksi ( tai voisihan sen lukea Sanasta sanaksi, kuvaksi kuvasta) ( KVS, Helsinki 2008).

Pöydällä on myös Toomin, Onnismaan ja Kajannon toimittama Hiljainen tieto. tietämistä, toimimista, taitavuutta. Timo Laine ja Anita Malinen toimittivat Elävän peilisalin. Aikuista pedeagogiikkaa oppimassa (KVS, Hki 2009). Jo aiemmin pöydällä on pyörinyt Tuukka Tomperin&Hannu Juuson Sokrates koulussa. Itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun edistäminen opetuksessa (niin&näin, tampere 2008).