Olisiko syytä sytyttää soihtu uudelleen?
Vai perustaa uusi "Kojootti" tai "Apinamieli"? Vai peräti Gnosis?
"Kojootti käyttää tilanteet tarkoin hyväkseen ja syö kaikkea, mitä vain kiinni saa." (Wikipedia)
Kojootti on uuden blogini nimi, jos sen aloitan. Nyt kirjoitan vain tähän ideaa: ammatillista kirjallisuutta syöksyy läpi käsien runsaasti - usein jälkiä jättämättä. Ei aivoihin, ajatteluun, puhumattakaan toiminnasta.
Jospa kirjoittaisi niistä blogiin, niin ainakin nimet ja kirjoittajat jäisivät jonnekin hautumaan. Ehkä myös voisi olla vinkiksi muille.
Kollegani Harri K. puhui eilen episteemisestä ja gnosis tiedosta, kykloopeista ja nomadeista. Kojootti-metafora jäi siitä mieleen. Apinamieli taas on Natalia Goldbergin termejä sensuroivasta mielestä Se tuli eteen (uudestaan) Marja-Riitta Vainikkalan&Marja-Liisa Kaltilan kirjassa Sanasta kuvaksi, kuvasta sanaksi ( tai voisihan sen lukea Sanasta sanaksi, kuvaksi kuvasta) ( KVS, Helsinki 2008).
Pöydällä on myös Toomin, Onnismaan ja Kajannon toimittama Hiljainen tieto. tietämistä, toimimista, taitavuutta. Timo Laine ja Anita Malinen toimittivat Elävän peilisalin. Aikuista pedeagogiikkaa oppimassa (KVS, Hki 2009). Jo aiemmin pöydällä on pyörinyt Tuukka Tomperin&Hannu Juuson Sokrates koulussa. Itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun edistäminen opetuksessa (niin&näin, tampere 2008).
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment